”Mera tid och beständighet, att klienten inte alltid hänvisas till någon annan aktör” : Arbets- och näringsbyråns sakkunnigas och förmäns uppfattningar om vägledning av inflyttade

Pakolaistaustaisten ohjaus -hanke selvitti työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) asiantuntijoiden ja esihenkilöiden käsityksiä muun muassa maahan muuttaneiden ohjaukseen liittyvistä haasteista, resursseista, ohjausosaamisesta, roolista ja yhteistyöstä osana hankkeen nykytilan kartoituksen kokonaisuutta. Asiantuntijoiden kyselyyn vastasi 243 ja esihenkilöiden kyselyyn 41 henkilöä. Analyysissä käytettiin kuvailevaa analyysiä frekvenssien jakautumisen ja keskiarvojen kuvaamisen sekä korrelaatioita muuttujien välisten riippuvuuksien esittämiseksi. Kyselyn perusteella asiakasmäärät ja asiakkaiden tapaamisfrekvenssi ovat hyvin vaihtelevia. Asiantuntijoiden mukaan maahan muuttaneiden asiakkaiden tapaaminen vie enemmän aikaa ja usein tapaamisia korvataan puhelintyöllä. Asiakasta kontaktoidaan usein vain akuuteissa tilanteissa ja reaktiivisesti, ei esimerkiksi koulutuksen aikana tai asiantuntijan aloitteesta. Työ koetaan kuitenkin mielekkääksi ja perehdytystä hallinnollisiin asioihin on melko paljon. Empatia ja pysähtyminen kuuntelemaan koetaan myös tärkeäksi. Lisäksi vastauksissa ilmeni, että asiakkaiden tilanteet koetaan monimutkaistuneen ja työ on muuttunut vaativammaksi, tarvitaan lisää tietotaitoa ja ohjauskoulutusta maahan muuttaneiden kanssa työskentelyyn ja asiakkaiden osaamisen kartoittaminen on hankalaa. Asiantuntijat kokevat, että he eivät saa tarpeeksi tietoa asiakkaana olevan maahan muuttaneiden elämäntilanteesta. Esihenkilöiden vastausten perusteella työyhteisöissä arvostetaan muun muassa ohjauksellista osaamista, kykyä palvelutarpeen tunnistamiseen ja humaania lähestymistapaa. Sekä esihenkilöt että asiantuntijat kaipaavat vastausten perusteella selkeämpää kokonaiskuvaa maahan muuttaneiden parissa tehtävästä työstä sekä tiiviimpää yhteistyötä toimijoiden välillä. Selvityksen mukaan suurella osalla asiantuntijoista on halu ja motivaatio tehdä työnsä kokonaisvaltaisesti, mutta resurssit eivät sitä aina mahdollista. Maahan muuttaneiden ohjaus vaatii enemmän aikaa ja heitä tulisi tavata useammin kuin valtaväestöön kuuluvia asiakkaita. Tällöin asiantuntijalla on mahdollisuus tilanteen parempaan kartoittamiseen, pitkäjänteiseen suunnitteluun ja jatkopolkujen hahmottamiseen. Lisäksi asiantuntijat, jotka näkevät työnsä monimutkaisten ongelmien ratkaisuna, eivät koe saavansa arvostusta esihenkilöiltään, toisin kuin ne asiantuntijat, jotka näkevät työnsä lähinnä tiedon jakamisena. Osa TE-asiantuntijoista on sitä mieltä, että heidän työhönsä ei kuulu kokonaisvaltainen asiakastyö, vaan esimerkiksi työttömyysturvan järjestäminen ja koulutuksiin ohjaaminen. Olisi tärkeää määritellä, mikä TE-asiantuntijoiden tehtävä ja rooli kotoutumisen ja maahanmuuttotyön kokonaisuudessa on. Tämä vaatii myös hallinnon rajojen yli ulottuvaa tiivistä yhteistyötä kokonaiskuvan saamiseksi. Tällä hetkellä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa koetaan melko sujuvaksi, mutta usein tiedon siirtyminen ja eri toimijoiden roolin tunteminen ovat haastavaa. Tämä voi johtaa siihen, että maahan muuttaneen kokonaistilanne ei ole tiedossa hyvin kenelläkään toimijalla.Som en del av vägledning för flyktingar projektets helhetskartläggning av nuläget utredde man bland annat arbets- och näringsbyråns (AN-byrån) sakkunnigas och förmännens uppfattning om utmaningar som rör handledning av inflyttade personer, resurserna, handledningskompetensen, roller och samarbete. På enkäten svarade 243 sakkunniga och 41 förmän. I analysen användes deskriptiv analys för att beskriva frekvensfördelningen och genomsnittsvärdena samt för att visa sambandet mellan korrelationvariablarna. Enkäten visar en stor variation av antalet klienter och i klientmötesfrekvensen. Enligt sakkunniga tar möten med inflyttade klienter mera tid i anspråk och ofta ersätts klientmöten med kontakter per telefon. Ofta kontaktar man klienten endast i akuta situationer och reaktivt, inte till exempel nder studierna eller på sakkunnigas initiativ. Man upplever trots allt arbetet som meningsfullt och man får rätt mycket introduktion i förvaltningsärenden. Att stanna upp för ett empatiskt lyssnande anses vara viktigt. Dessutom framkom också av svaren att klienternas situationer ha blivit alltmer komplicerade och arbetet har blivit mer krävande, man behöver mera kunnande och utbildning i handledning i arbetet med inflyttade. Även kartläggningen av klienternas kunnande upplevs som utmanande. Sakkunniga upplever att de inte får tillräcklig information om de inflyttade klienternas livssituation. Enligt svaren från förmännen värdesätter man i arbetsgemenskapen bland annat handlednings-färdigheter, örmåga att identifiera servicebehovet och ett humant förhållningssätt. Både förmännen och sakkunniga önskar en tydligare helhetsbild av arbetet med inflyttade samt ett tätare samarbete mellan aktörerna. Enligt utredningen har den största delen av sakkunniga både vilja och motivation att utföra sitt arbete på ett övergripande sätt, men resurserna möjliggör inte alltid detta. Att handleda inflyttade tar mera tid i anspråk och man behöver därför träffa dem oftare jämfört med klienter ur majoritetsbefolkningen. På så sätt har sakkunniga bättre möjlighet att kartlägga klientens situation, att göra långtgående planer och tforma stigar för fortsättningen. Sakkunniga som anser sig arbeta som problemlösare i komplicerade situationer upplever inte att de ärdesätts av sina förmän, i motsats till de sakkunniga som ser sitt arbete närmast som delgivare av information. En del av AN- sakkunniga anser att till exempel vägledning till utbildningar och att ordna utkomstskydd för arbetslösa hör till deras arbetsuppgifter, inte övergripande klientarbete. Det skulle vara viktigt att definiera vad AN-sakkunnigas uppgift och roll i integrations- och invandrararbetet innebär i sin helhet. För att få en helhetsbild krävs ett tätt samarbete som sträcker sig utanför förvaltningsgränserna. För närvarande upplever man att samarbetet med andra aktörer är ganska smidigt, men överföringen av information och kännedomen om de olika aktörernas roll kan vara utmanande. Detta kan leda till att ingen av aktörerna känner tillräckligt till den inflyttades situation i sin helhet.As part of mapping the current state of guidance services, The Developing Guidance for Refugees project has asked TE-specialists and their supervisors how they view their role in the bigger picture of integration services, as well as their views on the resources available, the skills required to do guidance work, and the state of collaboration between different stakeholders. We asked TE-specialists and their supervisors across the country to fill a questionnaire and received 243 answers from specialists and 41 from supervisors. In analyzing the data, we used descriptive analysis to demonstrate frequency distribution and average values, and correlation to show dependency between variables. The data from the questionnaire shows that both the volume of clients as well as the frequency with which specialists meet them varies greatly. The answers demonstrate a shared feeling among specialists, that it takes a longer time to meet with a client with an immigrant/refugee background, and sometimes specialists resort to liaising with their client via telephone instead of face-to-face meetings. There seems to be little time for anticipatory and proactive contacting, and much of the communication is reactive. Most specialists perceive their work to be meaningful and feel that is a fair amount of training and resources available. The data also shows that specialist find slowing down to empathetically listen to their clients to be important. There seems to be a shared notion that the circumstances of clients are increasingly complex and that there is a need for further skills and training when it comes to working with persons of an immigrant background. The data also shows that recognizing and assessing the skills of refugee clients is challenging. Specialists largely share the feeling that there is not enough holistic information available to make a comprehensive assessment of the clients’ situation. The data from the supervisors’ questionnaire shows that skills relating to the recognition of the service needs of the client, as well as the ability to provide guidance using a humane and empathetic approach are valued in TE-service work community. Both supervisors and specialists seem to be calling for a clearer view of the big picture, and tighter collaboration between different actors. The answers show that most of the specialists are strongly motivated to work in a holistic manner, but the resources do not always allow this. The guidance and counseling of persons of an immigrant/refugee background often requires more time, and more frequent face-to-face meetings than when working with persons who were born in Finland for example. More time would allow the specialists to have a better, more holistic understanding of the clients’ context as well as their needs, and would help in planning sustainable, longer term paths through a more proactive and individual approach. Julkaisun saavutettavuus on tarkistettu